lauantai 12. tammikuuta 2013

Muistipeli

Avatessani alkuviikosta päiväkodin porttia puoli viiden aikaaan, alkoi päiväkodin ovesta tuleva nainen huudella minulle tuttavallisesti. Muutaman sekunnin ajan mietin, kuka nainen on. Hetkeä myöhemmin, hänen kertoillessaan lapseni päivän kulusta, tajusin, että hän on lapseni omahoitaja. Jos hän olisi tullut minua vastaan kadulla, en olisi katsonut häneen kahdesti.

Astuessani illansuussa päiväkodin pihalle, katselen paikalla olevia aikuisia arvioiden, onko  kyseessä jonkun toisen lapsen vanhempi, vai mahdollisesti päiväkodin henkilökuntaan kuuluva ihminen. En muista kenenkään nimiä, en muista työntekijöiden kasvoja. Tuijotan heitä hämmentynyt hymy huulillani ja yritän tulkita käytöksestä ja puheesta, olemmeko tavanneet koskaan aiemmin.


Kun jotkut esittävät arvioita päiväkodin henkilökunnan laadusta ja ihanuudesta, minä yritän hahmottaa miltä he näyttävät. Saatuani päiväkotipäivän päätteeksi raportin "tosihyvinonmennyt", en oikein osaa jäädä smalltalkkaamaan, vaan haluan lähteä kotiin. 

Miten ihmeessä opin muistamaan työntekijöiden nimet? Miksei heillä ole nimikylttejä? Vihataanko minua, kun en ole kiinnostunut pitemmistä lörpöttelyistä päivän päätteeksi? Kuinka pitkään voin vedota pimeään vuodenaikaan ja tuudittautua siihen, että eihän sitä pimeässä voi kenenkään kasvoja tunnistaa?

Muistan ainakin kaksi henkilöä, jotka ovat pyytäneet työvaatekuvia. Tässä siis kylkiäisenä yksi. Jakku on ostettu French Connectionin alesta. Merkki on itselle mieluinen, mutta vähän tyyris. Kun aleprosentit liikkuvat akselilla 70%, voi merkiltä tehdä ihan kohtuuhintaisia ja mieleisiä löytöjä. En ole perinteinen jakkutyyppi, mutta kukallinen puuvillajakku saa olemuksen astetta asiallisemmaksi mustien pillifarkkujen parina.

4 kommenttia:

  1. Oma nimikylttini sai lähtöpassit siinä kohtaa, kun meni ja teki reiän noin sadanteen paitaan. Ulkona en ole pitäny sitä varmaan koskaan... Ehkä ne työntekijät näyttää (edes vähän) tutummilta sillon, kun ei tarvita näin paljon vaatteita? Uskallan luvata, että kukaan ei ota nokkiinsa jos nimet/naamat/kaikki menee keskenään sekaisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta! Olin tänään iloinen, kun hoitaja muisti väärin meidän toisen lapsen nimen. Ei silläkään puolella ole helppoa. :D

      Poista
  2. Minuakin kiinnostaa työvaatepostaukset. Nuo kengät näyttää kivoilta! Itse pohdiskelen työelämään paluuta ja sitä miten muutaman vuoden kotonaoloa haastatteluissa käsitellään ja miten se otetaan. Niin siis jos sattuu pääsemään sinne haastatteluun. Olisi kiva lukea omasta työnhaustasi tästä näkökulmasta vai menikö se ihan ongelmitta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kengät ostin viime syksynä, mutta huomasin juuri, että niitä löytyy tarjouksesta ainakin Brandosilta http://www.brandos.fi/cat/caroline-p305077-peanut/a34059.

      Kiitos hyvästä aihevinkistä! Tuohon aiheeseen täytyy palata, koska olisi mukavaa kuulla muidenkin kokemuksia aiheesta. Itsellä hakuprosessi meni hyvin, vaikka paljon sitä jännitinkin. Kävi niin älyttömän hyvä tuuri, että sain ensimmäisen paikan, jota hain, eikä kotonaolosta kysytty haastattelussa mitään. Mutta palaan tähän aiheeseen vielä uudelleen!

      Poista